VUOHENPUTKI

Kuva Roundup

Ensimmäisen omakotitalon ostettuani, silloin nuoruudessani, talon koko pihamaan valtasi jokin rikkakasvi, josta ei kerta kaikkiaan päässyt eroon. Muistan melkein kyyneleet silmissäni miettineeni kuinka tuon "ruoho" valtasi tilan unikoilta ja muilta kukilta. Sittemmin uuteen kotiin muuttaneena ja syötäviin kasveihin perehtyneenä, en voi kuin huokaillen muistella tuota "salaattiviljelmääni". Nyt tietäisin, mitä sille kukkapenkin valtaajalle tekinsin. Vuohenputkea kun ei uuden kodin pihamaalta, eikä edes lähimaastosta löydy. Vuohenputki on aika vikkelä leviämään, ja olenkin jo muutaman vuoden miettinyt, haluanko sitä pihamaalleni ollenkaan. Mutta kun tilanne todellakin on se, että lähimmät löytämäni vuohenputket ovat 30 kilometrin takana, niin kiusaus istuttaa sitä jonnekin ölähemmäs, kasvaa päivä päivältä suuremmaksi.

Vuohenputki on monivuotinen kasvi ja sitä käytetään kauppayrttinä. Kuten jo aloituksessa vihjasinkin, vuohenputki kasvaa isoina mattoina lehdoissa, puistoissa, (kukkapenkeissä) ja joutomailla. Se on tiheäkasvuinen ja tukahduttaa muut kasvit ympäristöstään. Se kasvaa noin 30 - 100 senttiä korkeaksi. Vuohenputkella on hyvin voimakas maavarsi, josta se versoo joka kevät varsin aikaisin. Lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset eli lehti jakautuu kolmeen osaan, joista kukin jakaantuu kolmeen lehdykkään. Kukinto on kerrannainen sarja ja kukat vihertävän valkoiset. Pikkusarjoissa ei ole suojuslehteä. Lehtiruodin kouru erottaa sen muun muassa myrkkykeisosta. Tuo kouru onkin melko hyvä tuntomerkki. Jos poimimallasi kasvilla ei kourua varressa ole, ei se ole Vuohenputki.

Pelkän maanpäällisen osan kitkeminen ei yleensä kasvia hävitä vaan se uusiutuu tehokkaasti maavarren palasista. Pienetkin juurenpätkät versovat helposti, ja varmin keino kasvin hävittämiseksi onkin multien vaihtaminen kokonaan.

Vuohenputken varsi on ontto, nivelten kohdalta täyteläinen, särmikäs, kalju ja kukinta aika on kesä–syyskuussa.

Vuohenputki on kevään ensimmäisiä syötäviä villivihanneksia. Maku on parhaimmillaan silloin, kun lehdet kerätään vaaleanvihreinä ja vielä hiukan suppuisina. Sitä voi käyttää nuorena silputtuna salaateissa ja keittojen lisänä sekä pinaatin tai kaalin tapaan valmistettuna. Sitä voi myös pakastaa tuoreena tai kuivata talven varalle lehtivihreäsekoituksiin. Kuivattua vuohenputkea voi käyttää mausteena. Lehdistä voi keitellä makoisan keiton, kaalipadan tai raikkaan salaatin. Kokeile Vuohenputkea munakkaisiin ja kastikkeisiin. Lisää sitä piirakoihin ja sämpylöihin. Samalla Vuohenputkesta saa muun muassa rautaa ja C-vitamiinia. 100 grammassa tuoretta kasvia onkin C-vitamiinia 28 - 47 mg! 

Kuva Roundup

Vuohenputkea on käytetty kansanlääkinnässä kihti,- nivel,- ja virtsarakkovaivoihin sekä rauhoittavana rohtona. Kihdin vaivaaman varpaan kipua on lievitetty käärimällä varvas murskattuihin vuohenputken lehtiin. Vuohenputki on myöskin diureettu eli vitsaneritystä lisäävä sekä laksatiivinen. Vuohenputkea käytetään myös homeopaattisissa valmisteissa. Vuohenputki saattaa aiheuttaa voimakkaita hengitysvaikeuksia ja iho-oireita kuten nokkosihottuman kaltaista kutisevaanäppylää, jos on yliherkkä tai allerginen. Kansanlääkinnässä vuohenputkikylvyillä on hoidettu väsymystä. 

Vuohenputkessa on pieniä määriä fotokumariineja, jotka saattaavat aiheuttaa valolle yliherkyyttä, mutta käytännössä se koskee vain selkeästi herkistyneitä ihmisiä. Kasivissa on myös jonkun verran lektiinejä, jotka ovat proteiineja, valkuaisaineita. Lektiinit ärsyttävät suolistoa, mutta tuhoutuvat kuumuudessa, joten jos vuohenputki aiheuttaa suolisto-ongelmia, vatsakipua tai vastaavaa, käytä sitä vain kunnolla kuumennettuna.

Reseptejä

Vuohenputki-sipulipaistos

500 g sipulia

2-3 dl vuohenputken nuoria lehtiä ja versoja
valkokastiketta kuorrutukseen
2 dl juustoa

Sipulit halkaistaan ja keitetään vedessä juuri ja juuri kypsiksi. Sipulinpuolikkaat nostetaan paistinvadille ja peitetään kastikkeella, joka on tehty puoliksi maidosta ja puoliksi sipulin keitinvedestä ja maustettu juustolla ja vuohenputkisilpulla. Paistetaan kunnes kastike kuorruttuu kauniin väriseksi. Paistoksen voi valmistaa myös halkaistuista, kiehautetuista purjoista.
Lähde: Lehtonen, Ullan yrtit - Luonnon hyötykasvien keruu- ja käyttöopas.

Vuohenputkipesto

½ dl pinjansiemeniä tai kuorittuja manteleita
2 valkosipulinkynttä
mustapippuria, suolaa
1 ruukku tuoretta basilikaa
1 dl kiehautettuja, hienonnettuja vuohenputken lehtiä
50 g parmesaanijuustoa
1 dl oliiviöljyä

1. Hienonna pinjansiemenet (tai mantelit) ja valkosipulinkynnet monitoimikoneessa.
2. Lisää vähitellen mustapippuri, suola, basilika ja vuohenputken lehdet.
3. Lisää joukkoon raastettu juusto. Lisää lopuksi oliiviöljy ja sekoita tasaiseksi.
4. Jos haluat ohuemman kastikkeen, lisää oliiviöljyä.

Tarjoa kastike pastan kanssa tai käytä sitä mausteena kastikkeisiin.